Ministeri Lepän puhe Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen Syyskokouksessa 14.11.2019

Hyvät Sahateollisuuden ammattilaiset ja sahateollisuusalaa harrastavat henkilöt,

Kiitos kutsusta tulla puhumaan yhdistyksenne syyskokoukseen.

Hallitusohjelmamme perustuu kestävän kasvun tavoitteisiin. Se edellyttää yrittäjyyden ja elinkeinoelämän uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. 75 prosentin työllisyystavoite on varsin kunnianhimoinen. Hallituksen tulee toimillaan rakentaa vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa yritykset uskaltavat investoida, kasvaa ja kansainvälistyä.

Suomen tasapainoinen alueellinen kehitys ja sitä tukevat julkiset palvelut ovat minulle politiikan keskeisiä periaatteita. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu huolenpito koko Suomesta ja maamme tasapuolisesta kehityksestä. Ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät.

Mielestäni tämän hallituksen metsäpolitiikka edustaa jatkuvuutta, samalla kun luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotoimien merkitys vahvistuu. Metsäpolitiikan peruslinja on tämä: hoidamme metsät hyvin ja käytämme niitä kestävästi, jotta voimme korvata uusiutumattomista raaka-aineita tuotannossa.

Sahateollisuuden toimintaympäristöön vaikuttaa moni asia puun saatavuuden lisäksi. Logistiikan on oltava kunnossa metsäteistä valtateille, raiteille ja satamiin. Saatavilla on oltava osaavaa työvoimaa ja ajantasaista tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä. Verotuksen ja palkkojen kehityksen on oltava ennakoitavaa. Tunnistan tämän vastuun päätöksentekijänä huolehtia omalta osaltamme laajasti metsäalan toimintaympäristön vakaudesta.

Hallitusohjelman yksi tavoite on lisätä puun käyttöä ja asiaa korostetaan aiempaa enemmän myös hiilivarastojen näkökulmasta. Puun liikkeelle saanti ja puun käytön edistäminen olivat myös edellisen hallituksen tavoite ja yksi kärkihankkeista. Kun hiilinieluja ja –varastoja koskeva keskustelu on pysyvästi ”agendalla”, on aihe tänä päivänä entistäkin tärkeämpi.

Kotimaisen puun käytön lisäämisen ohella sahatavaran ja puutuotteiden viennin lisääminen on luonnollisestikin tärkeä tavoite. Puuhun perustuvilla tuotteilla on edelleen ensiarvoisen tärkeä rooli vientituloissamme. Massateollisuuden ja puutuoteteollisuuden kehitysnäkymät vaikuttavat edelleen ratkaisevalla tavalla myös Suomen alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen.

Juuri tällä hetkellä elämme metsäsektorilla huippusuhdanteen jälkeistä aikaa, ja kansainvälisen kehityksen mukanaan tuomaa epävarmuutta on vähintäänkin riittävästi. On entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttavat päätökset ovat hallittuja ja turvaavat myös vientiteollisuuteemme kilpailukyvyn niin hyvin kuin mahdollista.

Arvoisat kuulijat,

Sahateollisuuden nykytilanteen tiedän olevan haastava. Keski-Euroopan myrskytuhot ja se että Euroopassa on sahatavarasta tällä hetkellä raju ylitarjonta, ovat johtaneet ongelmalliseen tilanteeseen. Ajattelen, että tilanne kuvaa hyvin myös sitä, miten hankala markkinoita on nykypäivänä ennustaa, vaikka laatisimme markkina- ja kysyntäarvioita. Yksi suuri myrsky tai muu luonnonilmiö voi muuttaa kuukausiksi markkinatilanteen.

Viime vuosina on ollut ilahduttavia uutisia esimerkiksi sahatavaran viennin kasvusta Kiinaan ja jälleen myös Egyptiin.  Silti tiedän, myös että parhaillaan haasteita on suomalaisten sahojen kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Kuulostaa kaiken kaikkiaan huolestuttavalta, että uhkana on, että sahat joutuvat rajoittamaan tuotantoaan.

Pidemmällä aikavälillä haluan kuitenkin nostaa uskoa ja luottamusta puuhun materiaalina ja puun käytön eli myös sahojen tulevaisuuteen – niin kotimaassa kuin maailmanmarkkinoilla

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että maankäyttösektorille laaditaan oma ilmasto-ohjelma.  Erilaisten maankäyttöön –kuten metsäkatoon ja metsitykseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi nostetaan esiin myös puutuotteet. Tavoitteeksi on kirjattu, että ”Edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Näitä hankkeita hahmotamme parhaillaan ministeriössä ja niitä tullaan toteuttamaan ympäristöministeriön koordinoiman puurakentamisohjelman kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Puurakentamisohjelma jatkuu vuoden 2022 loppuun asti. Kuten varmasti hyvin tiedättekin, puurakentamisohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan ja lisäämään puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.

Puutuotteiden edistämistä teemme kaiken kaikkiaan ministeriöiden tiiviissä yhteistyössä – näistä mainittakoon ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma ja liikenne- ja viestintäministeriön liikenneinfrastruktuurin puuohjelma sekä Business Finlandin puuhun liittyvät toimenpiteet.

Kaikessa edellä kuvatussa teillä sahojen edustajilla, on keskeinen rooli – vientitulojen tuojana, uusien puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen tuojina – ja luonnollisestikin teidän käsistänne konkreettisesti lähtevät ne pitkäikäiset puutuotteet, jotka sitovat hiilen pitkäksi aikaa!

On ilahduttavaa havaita, miten metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet niin metsänomistajien, puunostajien kuin palvelun tarjoajien elämää. Tieto on entistä monipuolisempaa ja liikkuvampaa. Digitalisaatio läpäisee koko metsäalan, ja olen tyytyväinen, että Suomi on tämän kehityksen etujoukoissa.

Hyvä syyskokousväki,

Viime aikoina metsäkeskustelu on ollut vilkkaampaa kuin pitkiin aikoihin.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen ja koko maailman tärkein kysymys on fossiiliraaka-aineista luopuminen. Metsät ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, eivät osa ongelmaa.

Metsäalan kehittymisen ja ilmastopolitiikan tavoitteiden samanaikainen toteuttaminen korostaa tarvetta metsien kasvun lisäämiselle.

Metsien oikea-aikaisella ja luontoarvoja edistävällä hoidolla voidaan lisätä puuston kasvua ja metsätalouden kannattavuutta. Näin toimien voidaan myös ehkäistä metsätuhojen leviämistä ja turvata metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt. Kun metsämme pysyvät terveinä ja kasvavina ja puuston kasvu lisääntyy, riittää raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita samalla, kun metsien hiilinieluista huolehditaan.

Haluankin korostaa, että myös toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisemiseksi ovat tärkeässä asemassa sekä hallitusohjelmassa, että kansallisessa metsästrategiassa. (vrt. Hallitusohjelma tavoite 5: Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa)

Metsäpolitiikassa ja metsästrategiassa korostamme aktiivisten luonnonhoitotoimien lisäämistä ja vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman toteuttamista ja laajentamista. Näitä toimenpiteitä kehittämällä ja panoksia lisäämällä uhanalaistumiskehitys pystytään pysäyttämään, vaikka hakkuut nousisivatkin nykyistä jonkin verran korkeammalle tasolle.

Toisaalta kuten olemme nyt jo muualta Euroopastakin havainneet, raaka-aineen varman ja pitkäjänteisen tarjonnankin näkökulmasta myös erilaisiin tuhoihin varautuminen on erittäin tärkeää. Positiivista on, että arvioiden mukaan metsien kasvu kiihtyy Suomessa ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. Samaan aikaan kuitenkin myös erilaiset metsätuhoriskit kasvavat.

Haluan vielä lopuksi todeta, että Suomessa metsät kasvavat ilmasto, ympäristö ja hiilihyvää entistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Metsien kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja metsiä käytetään arviolta tänä vuonna alle 70 miljoonaa kuutiometriä (runkopuun osalta).

Olen huomannut parhaillaan käytävästä LULUCF keskustelusta käytettävän erilaisia laskentamalleja kuten ”poliittisia nieluja”, ”laskennallisia nieluja”, mutta minulle luonnontieteellinen laskentamalli on oikea.