Puumies-lehden pääkirjoitus 07/2017: Vetovoimaa

Puualan koulutuksessa on viime aikoina otettu harppauksia eteenpäin. Oppikirjaprojektit sekä saha- että levyteollisuuden osalta on saatu päätökseen sähköistä materiaalia lukuun ottamatta. Alan koulutustarvekartoitus valmistui viime kesänä yhdistysten yhteisponnistuksena.

Pari vuotta sitten, kulissien takana, tehty kova työ johti siihen, että ammattitutkinnoissa puuteollisuus saatiin omaksi kokonaisuudekseen, ja nyt on meneillään tutkinnon perusteiden sorvaus puurakenne-, puusepän-, levy- ja sahateollisuudessa. Suomen ainoan puutekniikan insinööriopetuksen markkinointiin Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on satsattu vuosittain, muihin aloihin verrattuna, paljon markkinointirahaa. Helsingin yliopiston ”Metsätalolla” kaupallisten metsänhoitajien koulutus on muutoksistaan huolimatta säilynyt ehkä parhaiten palvelemassa teollisuuden tarpeita.

TIEDEKORKEAKOULUISSA on käyty anelemassa takaisin Puutekniikan diplomi-insinöörikoulutusta, kuitenkaan siinä onnistumatta. Olemmekin edelleen tilanteessa, jossa puutekniikan opetus sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) että Aalto-yliopistossa on loppunut, eikä puutekniikan diplomi-insinöörejä valmistu enää mistään. LAMKin siirtyessä osaksi LUT-konsernia on kuitenkin olemassa pientä toivoa siitä, että Lahteen olisi jatkossa saatavissa muutamia puutekniikan DI-koulutuspaikkoja.

Voi siis summata, että koulutuspaikkoja ja opetusmateriaalia pitäisi olla ainakin kohtuullisesti. Kaikki siis hyvin? Ei ole. Jotain olennaista puuttuu: Alalle janoavat opiskelijat! LAMKin Puutekniikan markkinointihankkeet osoittavat, että tarinamme kertominen nuorille ei ole helppoa markkinoinnin ammattilaisillekaan, saati sitten nykynuorten kelkasta pudonneille puupäille.

ALAN TAPAHTUMISSA HYMISTELEMME, kuinka kansantaloudelle tärkeästä teollisuudesta puuteollisuudessa on kysymys ja kuinka nopeasti tällä alalla pystyy etenemään vastuullisiin ja halutessaan kansainvälisiin tehtäviin. Ehkä saamme muutaman nuoren sukulaisistamme tai tuttavistamme käännytettyä puu-uskovaisiksi, mutta massoja emme tavoita. Alan näkyvimmät mainosmiehet, hyvässä ja pahassa, ovat olleet Kansanedustaja Hakkarainen ja Aamulypsyn Juha Perälä.

Mikä neuvoksi? Nuoret puhuvat tubettajista.
Mistä niitä löytää ja osaisivatkohan he auttaa? Onko muita hyviä ideoita puuteollisuuden vetovoiman korjaamiseksi?

Paras idea palkitaan!

TOMMI SNECK
puheenjohtaja
Suomen Sahateollisuusmiesten
Yhdistys ry

Pääkirjoitus pdf